Tietoa meistä

  • Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige har sitt säte i Stockholm.
  • Verksamhetsområdet omfattar hela Sverige.
  • Förbundet är partipolitiskt och religiöst obundet.
  • Förbundets språk är svenska.

Förbundet är centralorganisationen för i Sverige verksamma finlandssvenska ideella föreningar som vill främja finlandssvensk kultur och finlandssvenskarnas intressen i Sverige och Finland.

Förbundet verkar för sina syften genom att:

  • bedriva informationsverksamhet bland Sveriges befolkning för ökad kunskap om finlandssvenskarna.
  • främja medlemsföreningarnas verksamhet samt samarbete dem emellan.
  • anordna och delta i olika slags kultur-, samhälls- och fritidsaktiviteter.
  • samarbeta med och påverka organisationer, myndigheter och beslutsfattare i Sverige och Finland.
  • bevaka medlemmarnas intressen inom ramen för det internationella samarbetet.
  • upprätthålla ett kansli som handhar löpande uppgifter och tillhandahåller hjälp och service till medlemsföreningarna.

Fris arbetar för att uppfylla stadgarnas syfte genom att:

  • representera finlandssvenskarna i Sverige på olika sätt
  • korostaa Suomen ruotsalaisia sekä Ruotsissa että Suomessa
  • främja de finlandssvenska nätverken i Sverige
  • uppmuntra och främja finlandssvensk verksamhet för olika åldrar

Ladda ner våra stadgar som PDF-dokument här: Fris stadgar 2017

Fris 16 medlemsföreningar är utspridda över hela Sverige från Umeå i norr till Malmö i söder och samlar drygt 830 medlemmar med intresse och/eller anknytning till det finlandssvenska.

Föreningarnas syfte är att,

  • främja finlandssvensk kultur på lokalplanet
  • möjliggöra social samvaro
  • tillvarata sina medlemmars intressen

Välilehden alla jäsenjärjestöt löydät lisätietoja kaikista jäsenyhdistyksistämme.

Yksi Frisin keskeisistä tehtävistä on edistää suomalaisten ruotsalaisten etuja Ruotsissa. Ryhmän olemassaolo sekä Suomessa että Suomesta muuttaneiden alaryhmänä on Ruotsissa hämmästyttävän tuntematon.

Tietämättömyyden korjaamiseksi ja ryhmän unohtamisen estämiseksi eri tilanteissa Fris Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puitesopimus (Euroopan neuvoston yleissopimus ETS 157) Ruotsissa alkoi kohdella 1990-luvun lopulla, että suomalaiset ruotsalaiset olisi voitava sisällyttää ryhmiin, joilla on tämän mukaan kansallisen vähemmistön asema, ja siten saada paikka ruotsalaiseen vähemmistöpolitiikkaan. Ryhmä täyttää tapaukselle asetetut neljä vaatimusta. Suomalaisten ruotsalaisten sisällyttäminen Ruotsiin vähemmistösopimuksen puitteissa parantaisi tietämättömyyttä. Ryhmä on tänään ainoa ryhmä, jolla on yli sadan vuoden juuret Ruotsissa, jolle on evätty minkäänlainen systemaattinen asema Ruotsissa. Ryhmä on vuosien varrella ymmärtänyt taisteluaan Ruotsin parlamentissa, ja työtä puitesopimuksen mukaisten suojavaatimusten toteuttamiseksi jatketaan.

Pakastin sisältyy hintaan Ruotsin suomalaisten valtuuskunta ja siinä on hallituksen istuin Suomen instituutti Tukholmassa. Yhdistys jakaa toimistotilat Tukholmassa Ruotsin Suomen kansallisliitto ja tekee paljon yhteistyötä tämän kanssa. Liitolla on myös hyvät yhteydet Suomen suurlähetystö Ruotsissa.

Suomessa on Ulkomainen Suomen parlamentti, UFP, ensisijainen organisaatio, jonka kautta Fris harjoittaa intressipolitiikkaa suomalaisia päätöksentekijöitä ja viranomaisia kohtaan. Unioni ja monet sen paikallisista yhdistyksistä ovat liikkeellepaneva voima UFP: n suomalais-ruotsalaisella alueella maailmanlaajuisesti. Fris harjoittaa myös jossain määrin omaa intressipolitiikkaansa, mukaan lukien yhteyksien kautta Ruotsin Suomen kansa.

Millainen on olla ruotsalainen Suomessa? Mitä suomalainen ruotsalaisuus tarkoittaa tänään? Miltä se on näyttänyt kautta aikojen?

Vuoden aikana Fris paastoaa erityislomilla ja toistuvilla kulttuuritapahtumilla.
Tässä on joitain esimerkkejä siitä, mitä Fris järjestää tai johon hän osallistuu:

  • Runeberg Mingle
  • Pidromästerskap
  • Finntastic
  • Finlandssvenskarnas dag

Lisäksi jäsenjärjestöt ympäri maata järjestävät omia tapahtumiaan paikallisesti. Kaikki julkiset tapahtumat on suunniteltu keväälle tapahtumakalenteri aloitussivulla.

1940-luvulla perustettiin ensimmäiset suomalais-ruotsalaiset yhdistykset Ruotsissa. Ensimmäinen yhdistys oli Tukholman Ålandsgillet. Suomalais-ruotsalaiselle liitolle perustettiin, kun Ruotsin suomalais-ruotsalaiset yhdistykset muodostivat yhteistyökomitean. Vuonna 1969 yhteistyökomitea järjestettiin uudelleen Suomen Ruotsin federaatio, FRIS.

Seuraava teksti kirjattiin Ragnvald Davidsson inför Fris 40-årsjubileum år 2009.

 

Jäädy 40 vuoden ajan

Kun muodostetaan organisaatio, joka yleensä menee melko nopeasti ja kivuttomasti, kun määrätietoinen henkilö ottaa johdon, noin kymmenen vuoden rakentaminen pysyy ennen toiminnan alkamista. Näin oli myös Frisin tapauksessa, vaikka Suomessa oli ihmisiä, joilla oli kokemusta Ruotsin UF-liikkeestä. Kukaan ei ollut perehtynyt kansallisiin organisaatioihin, kuten tässä tapauksessa, joka vaati hieman erilaista ajattelua.

Tämän seurauksena koko 1970-luku esitteli yrityksiä ja sitoutui jäsenjärjestöihin. Etu meillä oli, että päätöksen ja toiminnan välillä oli lyhyt tie. Esimerkki on kykyjen metsästyskilpailut, joista Tor Fors ja minä sopimme puhelimitse. Kilpailuihin kuuluivat kuvataiteet, valokuvaus, käsityöt, runous, laulu ja musiikki. Erityisesti visuaalisesta taiteesta tuli iso juttu, tuomariston tuomien näyttelyiden kanssa tanssiradalla Kolbäcksin Folkets-puistossa. Samanaikaisesti siitä tuli niin työvoimavaltaista, että se piti lakkauttaa usean vuoden kuluttua.

Unionin ensimmäinen sanomalehti Fris-Nytt julkaisi, kirjoitti ja kopioi puheenjohtaja Tor Fors itse. Ensimmäinen kappale osoitettiin ja leimattiin kotona keittiössäni. Olimme neljä ihmistä, jotka tekivät tämän. Lehti sai lopulta osa-aikaisen toimittajan ja se painettiin ohuelle paperille oikeassa painotalossa. Nimi muutettiin myöhemmin Suomen ruotsalainen. Lehti ilmestyi edelleen jo 2000-luvulla, kun taloudellinen tilanne johti sen sulkemiseen.

Seuraavat vuosikymmenet, siksi, 1980-luvulla, olivat suurelta osin omistettu ulkoisten kontaktien luomiseen, unionin tunnetuksi saamiselle Ruotsin valtion viranomaisille ja maahanmuuttovirastolle, Ruotsin kansantasavallan tasavallalle ja Suomen valtion viranomaisille.

Tämä työ oli onnistunut ja kantoi hedelmää koko 1990-luvun ajan. Muutaman vuoden kuluttua olimme edustettuina sekä Ruotsin maahanmuuttoneuvostossa, suoraan maahanmuuttoministerin alaisuudessa, Maahanmuuttoviraston vertailuryhmässä että SIOS-hallituksessa. SIOS on kaikkien Ruotsin tärkeimpien maahanmuuttajajärjestöjen yhteinen etujärjestö.

Suomessa Hanaholmenissa Folktinget järjesti meidän puolestamme pitkän ajanjakson ajan toistuvan kahden päivän konferenssin, johon osallistui Ruotsin ja Suomen eri viranomaisia. Tämä oli erittäin intensiivinen ajanjakso unionin historiassa.

 

Fris juhli 50 vuotta 2019!

Hallituksen jäsenet, tilintarkastajat ja nimitysvaliokunnan valitsee vuosikokous, joka on unionin korkein päätöksentekoelin. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Puolet jäsenistä ja varajäsenistä valitaan vuosittain. Vuotuinen kokous on pidettävä ennen huhtikuun loppua.

Hallitus

Styrelsen består under verksamhetsåret 2023 av följande personer:

Puheenjohtaja federaation
Jack Stenberg
Sähköposti: ordforande@fris.nu

Varapuheenjohtaja
Carita Haaksi
Sähköposti: viceordforande@fris.nu

talouspäällikkö
Karin Sundström

jäsen
Monica Eckermalm

jäsen
Christina Twerin

jäsen
Tina Tallenna

jäsen
Jim Jormanainen

korvike
Barbro Allardt Ljunggren

korvike
Maj Nyby

 

nimitys

kokoonkutsujana:
Ulla Honkanen

jäsenet:

Eric Höglund

Carola Wallin

kirjanpitäjät

Tavallinen tilintarkastaja:
Anne-Christine Viljanen

Revisorssuppleant:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                            Inger Nyblom Hermansson

kunniapuheenjohtajaksi

Ruotsalainen suomalainen ruotsalainen liitto on vuosien varrella nimittänyt kolme kunniapuheenjohtajaa.

Tor Fors, Pe puheenjohtaja 1969-85
Carl-Gustav Store, Pe puheenjohtaja 1987-1994
Håkan Lönnqvist, Pe puheenjohtaja 1995-2003

Oletko kiinnostunut suomalais-ruotsalaisesta kulttuurista ja historiasta? Haluatko oppia lisää tai vain nauttia laajasta ja monipuolisesta valikoimasta suomalais-ruotsalaisia kulttuuritapahtumia Ruotsissa? Ehkä istukaa ja seurustele ja kuuntele erilaisia suomi-ruotsi murteita?

Kaikki ovat tervetulleita kulttuuritaustasta tai lähtöpaikasta riippumatta! Löydä lähelläsi oleva yhdistys ja hae jäsenyyttä lomakkeessa täällä.